keikutan ja tasapainoilen kulttuuri on muutosta

Kolmas maanantainen suviskoira

  • Natan Altman Eshter Schwarzmannin muotokuva
    Natan Altman Eshter Schwarzmannin muotokuva

Nainen ja koira-kuvat eivät ole useinkaan neutraaleja vaan saattavat ilmentää etäisyyttä asenteellisuudessaan. Olen varta vasten etsinyt nainen koiran kanssa-kuvaa jossa ei ole mitään kaukaa ulkoapäin katsomista vaan jonkinlaista harmoniaa.

Natan Altman luetellaan kubistiksi ja tämäkin muotokuva on lievästi kubisoitu. Rankka kubismi on jotain sellaista että tarkasteltavat kappaleet ja ilma niiden ympärillä ajatellaan kiteytyneinä sanan konkreettisessa merkityksessä eli kidemäisiksi muutuuneina. Sitä ei  voi tehdä millään kubisoivalla kuvankäsittelykoneella vaan se on tapa ajatella ja eri osien väliset hierarkiat ja miljoonat muut yhteydet ovat siinä ajattelukonstruktiossa mukana.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nathan_Altman

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On kaunis.
Mitä se tarkoittaa, että pitsikaulus on maalattu yksityiskohtaisemmin kuin muut, koira on tyylitelty enemmän kuin naisen kasvot. Kuvasteleeko jokin tärkeysjärjestys?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

On se hierarkiaa onhan kasvot pääasia. Se tulkinta minkä Natan A. on tehnyt kasvoista ja pään asennosta on kaiken lähtökohta ja pitsikaulus korostaa ja koristelee sitä. Pitsi on jo valmiiksi pintaa, piirustus valkoisella langalla joka yhdistää kasvot kehoon. Koira ei kilpaile kuvassa emäntänsä kanssa sen valkoinen laikkukin on mahan alla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minun mielestäni pisikaulus dominoi, ei vain korosta naisen kasvoja, vaan kilpailee huomiosta ja voittaa. Uumoilen, että taiteilija on voinut tehdä sen piruuttaan, Tosin tuollainen pitsikaulus olisi vaikeata maalata tyylitellysti yksinkertaistaen.
Olisiko sellainen mahdollinen, että taiteilija on pyytänyt mallia poistamaan kauluksen, eikä rouva ole siihen suostunut, se on arvokasta käsinommeltua pitsiä, ja taiteilija on ajatellut, että maalatanpa sitten pitsikaulusta viimeisen päälle huolella?
Eihän sitä voi tietää, mutta tämä tuli minulle mieleen.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Minä näen,jos nyt sitten oikein näen kuvassa jonkinmoista varautuneisuutta..varuillaan oloa..vaikka nainen ei varsinaisesti hymyile,jokin aavistuksenomainen kare kasvoilla on..silmissä ja suussa.Sellainen hieman epävarma..ikäänkuin,jos siinä on elävät mallit ollu,niin kumpikin on mallina hieman vastentahtoisesti.
Vaikka koira ei kilpailekkaan emäntänsä kanssa,niin sen korvien asento vahvistaa tai jopa todistaa sitä varautuneisuutta.Itse uskon siihen,että koirat aistii tunnetiloistamme enemmän,kuin mitä luulemmekaan.Epäilen jopa meidän Viivin lukevan ajatuksiani,mutta siitä joskus toisen kerran.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tosiaan, niinpä! Olisikohan se porvarillista varautuneisuutta. Varsinaiset möyrytunteet kätketään ja kulissia pidetään pystyssä. Koira oppii sitten tunnistamaan emäntänsä fokusoinnin sille että ystävällisyys ja kaikki muut elkeet manifestoidaan kontrolloitujen merkkien kautta.
Sellaiseen maailmaan tunnen juuri nyt vetoa kun kerran tämän valitsin. En vaan osannut itse muotoilla sitä sanoiksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Koiran korvien asentoon minäkin kiinnitin huomiota, mutta niin ettei joko naisella tai muotokuvamaalarilla ole kontaktia koiraan, joka kokee tilanteen epämukavaksi.

Pietarin museoihin on jäänyt vielä paljon katsottavaa, kerralla kun ei kannata ahnehtia liikaa sulateltavaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Multa on jäänyt kaikki näkemättä sen loistosta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Lähellähän se on, Pietarin museoiden kokoelmia ei vaan aina tulle ajatelleeksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Olen minä niitä ajatellut jo nuorena kun olisi saanut ihailla niitä edullisesti Leningradin reissulla.
Ei niitä kokoelmia juuri näe päiväristeilyllä. Jos olisi halpa majapaikka tiedossa voisin lähteä vähintään viikoksi keväällä.
Mä en tykkää hosumismatkoista.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

No minä kävin Pietarissa silloin kun hotellienkin hinnat olivat halpoja ja risteilylläkin, mutta voisi kai räväyttää ja viettää siellä nykyhinnoilla viikon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Ja noin niin kuin kevennyksenä museoissa käynteihin: Louvressa oli anno domini Picasso näyttely, mutta kun on suuntavaisto vain metsässä ja sisällä rakennuksissa se täysin puuttuu jouduin kysymään kolmannen kerran ohittamaltani tuolilla istuneelta japanilaiselta näyttäneeltä vartijalta että mistä kohdasta tästä kerroksesta pääsee ulos. Yhteenkään museoon en kuitenkaan ainakaan vielä ole yöksi jäänyt :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

En minäkään museoon, mutta läheltä piti tilanteita on ollut.
Gruusialaisessa vuoristokylässä asemamies luovutti kapean lavitsansa kolmelle ja nukkui itse tuolilla. Meitä herätettiin aamuyöstä aterioimaan ja viinimaljoja juomaan kaikille äideille, suomalaisille, gruusialalsiille jne.
Viini otettiin pukukaapista parinkymmenlitraisesta jerrykannusta.
Sellainenkin oli NL!

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #5

Ei tää sunkaan näkemys mitenkään mahdoton ole.Tässä nyt lukiessa nähdään sekin,että vaikka kenellekään ei ole epäselvää,mitä taulu esittää,niin voi sitä katsoa ja tulkita eri tavoilla kumminkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitsikauluksen korostaminen tukee tulkintasi. Arvokas statusta ilmentävä esine on tärkein.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #10

Tuo pitsikaulus ei ole kuitenkaan yliammuttu vaan melkein kansanomainen. Pitsi oli jo ton maalauksen aikoihin kokenut "geschentenes kulturschtoffe"-ilmiön hienostolta tavallisille ihmisille. Ei minusta ole tuossa kuvassa statusta ilmentävä vaan ehkä vaan sovinnaisuutta ja koristeellisuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

On se kumminkin ollut kallis. Aitoa guipyre(?) tai mitä lie. Köyhempi kansa
virkkasi kauluksensa itse.
Joka tapauksessa tuon kauluksen maalaamiseen taiteilija on käyttänyt moninkertaisesti aikaa kuin muun kuvan maalaamiseen. Kokeile itse vastaava piperrystä. Se on fotorealistisesti kuvattu.
Olen erittäin tyytyväinen kun kerrankin osaan kuvistasi sanoa jotain muuta kuin "hieno".

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Just jotain tuollaista brysselinpitsiä se on. Joka tapauksessa ohuesta langasta ommeltua, mikä on paljon työläämpi kuin mikään nyplätty pitsi.
Sellainen maksoi siihen aikaan kun ei ollut aasialaista orjatyövoimaa käytössä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #29

Kyllä kaulus voi olla kallis ja hieno ja filigraaninen mutta sen maalaaminen niin kuin Natan A. sen tekee on minusta piperryksessään enemmän kansantaiteesta lainaava kuin mielistelevä.
Muuten: http://suburbian.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aik... eiku http://en.wikipedia.org/wiki/Ruff_%28clothing%29

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

Kompromissi? On maalannut kauluksen sellaisena kuin oli, ilman yhteiskunnallisia vaikutteita :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Ei täällä mitään kompromissejä kauluksesta tarvitaan, olkoon vaikutteet mitkä tahansa, se on kuitenkin ekstreemi yksityiskohta.
Tuli mieleen se harmistus koska olen itse vastaava kokenut kun monta kerta piirustusryhmässä oli malli joka esiintyi bikineissä! Kerta kerralta rupesi riepomaan yhä enemmän ja pursuavat ihopoimut reunojen yläpuolelle piirsin yhä huolellisemmin. Sellainen vaatekappale mallin päällä leikkasi poikki kropan yhtenäiset linjat.
Malleja oli siihen aikaan vaikeata saada, että opettajan oli kai suostuttava tällaseen typerään häveliäisyyteen. Mut olis voinut mielummin vaikka mekon pitää päällensä.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Voipihan se olla sitäkin..porvarillista varautuneisuutta.Pitkän kokemuksen koulimana olen ollut huomaavani,ettei koiraa voi kusettaa,kuin sillä yhdellä tavalla.Huijaaminen onnistuu harvoin,ainakin meillä.Edellisellä koiralla oli melkein just samanlainen ilme,kuin tuolla kuvan naisella,jos mä meuhkasin sille jotain.Viivillä taas on vähän tuollainen samanlainen katse.silmät sepposen selällään,kuin sulla Sini tuossa kuvassasi..leuka kirjaimellisesti loksahtanut alas,eikä hymyä...kysymys kuuluu ja näkyy..yritätsä äijä vedättää ? Ei auta koirankeksit eikä edes sisäfile,vaikkapa suihkuun mennessä..Koira,joka noutaa vedestä,ui mielellään,saunoo erittäin mielellään,mutta ei mene suihkuun,kuin pakolla..helvetissäkin on kuulemma helpompaa,kuin mitä kylpyhuoneessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koirat vaistoavat tunnetilat hyvin herkästi. Jotkut sukulaisten ja ystävien koirat ovat tulleet varta vasten lohduttamaan kun mieleni on ollut maassa.
Koirat kommunikoivat selvästi myös telepatian avulla. Tätä on tieteellisti tutkittukin susien saalistuskäyttäytymisessä.
Ystävättärelläni oli harvinaisen hieno suursnautserinarttu, kun sen kanssa lähdin kävelylle se tiesi aikomukseni ennen kuin ehdin mitään sanoa. Meil synkkas täydellisesti.
Minulla ei itselläni koskaan ole ollut koira. Poikani olisi kovasti toivonut koiraa lapsena mutta koska hänellä on siitepölyallergia ajattelin, että hän saattaisi altistua myös koirille enkä suostunut. Ehkä olin hölmö. Hän on niitä ihmisiä jotka koirat hyväksyvät välittömästi johtajakseen. Harvoin näkee ihmistä joka luonnostaan osaa käsitellä ongelmakoiriakin niin helposti. Itse suhtaudun paljon varauksellisemmin niihin.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Teoria: koira on taiteilijan! Hän yrittää rentouttaa jännittynyttä mallia ja sanoo, että otapa vaikka tuo Viivi syliisi, niin saadaan luontevuutta kuvaan. Vaan kävikin niin, että molemmat hiukan vierastavat toisiaan. Koira yrittää olla isännålleen mieliksi mutta tyytyväisessä asennossa sen pää lepäisi alhaalla ja rennosti naisen käden päällä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tai sitten koira on sen verran nuori ettei viihdy tarpeeksi kauaa sylissä vaan protestoi jo lyhyttää ja sen sen mielestä epäaitoa poseeraustilannetta.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Nii..olenks mä nyt joku mannekiini tai peräti nudemalli,kun ei oo ees hihnaa kaulassa..ei kuulu koiran hommiin tällaset sessiot ensinkään..silkkaa hyvää hyvyyttäni tässä..ehkä tästä tienaa jotain..vaikka luun.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No vielä siitä koirasta, taiteilijan näkemyksineen ja tan-merkkeineen - mikä lie rotu, mäyräkoiraksi liian suuri, ja tuskin siihen aikaan madamella tan-merkillä varustettua ajokoiraakaan oli. Jotta taiteilijan vapaus siinäkin.

Tan-merkistä voisi löytyä muutakin, mutta:

http://personal.inet.fi/koti/espanjanvesikoirat/ta...

Edit: = ne tan-merkit silmien yllä.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Ei paha..tää sun teorias nimittäin.Sullakin lienee ollut koiria jo pitempäänkin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Äärimmäisen epätodennäköistä, että varakas muotokuvan tilannut porvarisrouva olisi suostunut ottamaan taiteilijan piskin syliinsä tai, että taiteilija olisi sellaista edes ehdottanut. Ja ei kai maksava herrakaan huolisi vieraan miehen koiraa rouvansa sylissä katsottavaksi päivästä toiseen.
Sensijaan hän on saattanut ehdottaa kauluksen poistamista, vedoten esim. sommitelmallisiin syihin.
Koira ei muuten ole mikään piski vaan rotupuhdas pinseri,kai.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jep, pinserihän se voi olla, korvatkin täsmää :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Toi taulu on kai maalattu ennen kun niitä ruvettiin pystyyn leikkaamaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Olet kyllä hienosti paneutunut asiaan Sini. Tässä kuvassa on uskomattoman kauniit värit.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyllä, se hehkuu muutei riehu! En vaan osannut kirjoittaa niistä kiva kuitenkin että nyt tuli sinulta mainituksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Koira ja koira, eli kuvan nainen muistuttaa enemmän koiraa kuin ihmistä, pitsikauluskin on vain koirallinen kaunis valkokaulus. Ehkä taiteilija maalasi kaksi koiraa joista toinen sai naisen hahmon tai muodon. Kun katsot tarkasti naisella on kuono ja kun tarkennat katsettasi enemmän niin pitsikaulus muuttuu turkiksi.

Koira kun ei pysynyt paikoillaan on nainen otettu koralle telineeksi, koiraa potuttaa, kun nainen pääsee samaan kuvaan ja se näkyy koiran korvista.

Kun taiteilija on venäläinen vai ukrainalainenko lie, niin asia on silloin selkeä. Venäjällä opetetaan vaimot ja koirat eri tavoin kuin Suomessa. Koira kulkee kaksi askelta miehen takana oikealla ja nainen ei avaa suuntansa turhaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ari, tällaisia pitsikauluksia sanottiin suokukkokauluksisksi (ruff-collar)!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suokukko on komea ilmestys. Sinille suuret kiitokset mahtavasta koirasarjasta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #34

Voi kiitos, Just nyt tuntuu takki tyhjältä mutta ei kun hommiin huomista varten.
Tosta edellisestä oli linkki jäänyt pois. http://en.wikipedia.org/wiki/Ruff_%28clothing%29

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei tuollaista litteätä. Vaan sillä tarkoitetaan Elisabethin aikaista suomeksi myllynkivikaulikseksikin sanottua, jossa kangas on kauttaaltaan laskostettu.
Muotokuvan kaulus asettuu litteästi leningin päälle. Valkoiset pitsikaulukset olivat vielä muodissa minun lapsuudessani ja isoäitini virkkasi niitä lapsenlapsillen. Taitaa olla yksi vielä tallessakin luulisin.